Tucin-

Nimi: Pihka
Ikä: 3
Laji: susi
Skp: naaras
Lauma: Edera
Lahko: ei kuulu, pelkää

Pihka on harmaankirjava, selkeästi sudeksi tunnistettava yksilö. Sen silmät ovat lämpimän oranssit, pihkan väriset. Yksinkertaistettuna naaras on vatsantasolta alaspäin vaaleanharmaa ja väri tummuu ylöspäin aina mustaan selkään saakka. Pää ja kaula kuitenkin ovat tasaisen tummanharmaat. Mustaa on selän lisäksi hännänkärki ja korvanreunukset. Korvien takaosa on tummanharmaata ja sisusta vehnänväristä (=kellanharmaa). Vehnäsävyä löytyy kuonon päältä, silmien merkeistä ja se ympäröi naaraan kaulanjuuren. Lapojen takana kulkee paksut vehnänväriset juovat ja häntä on pääosin sen värinen myös. Hännän päällinen on tummanharmaata, lähes mustaa. Kuono on vaaleanharmaa. Kuviointi menee samalla tavalla sekä oikealla että vasemmalla puolella.

Ikävämpänä yksityiskohtana suden vasemman takajalan reiden lävistää nuoli/keihäs, joka todellakin halkoo koko kintun. Se on uponnut sisään vatsalinjan kohdilta ja metallikärki tulee ulos hieman kintereen yltä. Tuon takia naaraan liikkuminen on hidasta ja vaivalloista. Pihkan olotilaa ei myöskään helpota se, että susi on raskaana. Raskaanaolo ei kuitenkaan näy niin selkeästi sen ulkomuodosta.

Pihkasta paistaa vielä melkoisen selkeästi sen pentuaikojen elintavat. Susi kasvoi ympäristöön, jossa arvostettiin tiivistä laumaa. Koirat eivät merkinneet heille sen kummempaa kuin peurakaan, olkoonkin että osasivat puhua ja inistä armoa. Tiukoissa ruokatilanteissa ne olivat olleet oivaa ruokaa joten Pihkalle Andriaanassa vallitsevat yhteiskunnan arvot ovat kerrassaan outoja. Se arvostaa eniten lajitoveriensa seuraa ja koirien ja koiramaisten koirasusien kanssa on etäisempää sorttia. Kovinkaan kummoisena vastuksena nuorukainen ei koiria pidä, mutta mitenkään tappelun- tai riidanhaluinen se ei ole. Pihka on hyväkäytöksinen ja nöyrä ja osaa myöntää itse tekemänsä virheet joten koira voi parhaimmassa tapauksessa tehdä omana yksilönään vaikutuksen naaraaseen.

Tuntemattomille susille naaras on kohtelias ja muodollinen, ovathan he yleensä sitä itseään vanhempia yksilöitä. Koirat se mieltää itsensä alapuolelle tai samantasoisiksi fyysisen ulkonäön perusteella.
Ulkonäöllisesti naaras vierastaa yhä kaikkea ihmisiin viittaavaa, etenkin susilla. Koirat se ymmärtää muutenkin ihmisten käsittelemiksi elukoiksi joten niiltä naaraan mieli hyväksyy paljon enemmän. Paljoa tämä ei Pihkan suhtautumiseen vaikuta, mutta huomion se varmasti naaraalta jossain vaiheessa asiaan kiinnittää. Itselleen susi tuskin koskaan edes asetta hyödyistä huolimatta ottaisi. Samalla tavalla erilaiset uskonnot ovat naaraan kasvatuksen ja kasvuympäristön periaatteiden ulkopuolella. Niihin se suhtautuu hivenen pelokkaasti peläten moisen sekopäisyyden tuhoavan sen omankin mielen jos liikaa asiaan kaivautuisi.

Pihka on suhteellisen puhelias ja reipas alkukankeudesta yli päästyään. Se olisi eloisa myös liikehdinnöiltään ja valmis vaikka leikkimäänkin ellei naaraan takajalkaa halkoisi keihäs. Pihka ei puhu mielellään omasta menneestään, niin saarella kuin mantereellakaan tapahtuneista asioista. Pääpiirteet se kyllä kestää paljastaa taakse jääneestä, mutta etenkin Andriaanan tapahtumat ovat naaraalle kova pala. Puolison menettämisestä ei ole vielä pitkä aika joten se kirvelee koko ajan suden mielessä. Koska Pihkan tarkoituksena on kuitenkin etsiä Afuelin alfa, se ei myöskään välttele sosiaalisia kontakteja, vaan yrittää pitää päänsä pystyssä puheenaiheessa kuin puheenaiheessa ja hankkia tiedonmurusia, jotka auttaisivat sitä Fealicyn löytämisessä.

Pihka syntyi mantereella, nihkeän kokoiseen havumetsä-&tundra-alueella elävään susilaumaan. Alfan pentu se kyllä oli, mutta järjestyksensä ja sukupuolensa puolesta ei erityisessä asemassa. Lauma oli tottunut käyttämään varsin yksiselitteisiä ja perusteltavissa olevia nimiä, Pihka sai nimensä silmiensä värin suhteen. Sillä oli vahvan oranssit silmät sisariinsa verrattuna ja Pihka-nimi oli suvussa tuttu isoäidiltä. Yhteishenki oli tiivis ja riidat vähäisiä, Pihkalle jäi jokaisesta lämmin muisto jälkeenpäin.
Seudun vähäinen riistapitoisuus pakotti lauman liikkeelle aina vain kohti vieraampia seutuja. Nuori Pihka oli onnellisen tietämätön tilanteen vakavuudesta, eihän sen tarvinnut vielä metsästyksestä tai vastuusta huolehtia. Eläimistö ja kasvit ympärillä muuttuivat erilaisiksi ja pentukin havahtui tilanteeseen. Se oli kuitenkin siitä jännittävää. Pihkan ensimmäinen kokemus koirasta olikin ruuan muodossa.

Ihmisiä lähestyneeseen susilaumaan takertui tuntematon, mutta vakava sairaus ja se puisteli nopeasti laumalaisia aina kuolemaan saakka, vanhimmista yksilöistä alkaen. Nyt vuoden ikään ehtinyt Pihka jakoi ahdistuksen muun lauman kanssa. Pihka kuului kuitenkin niihin, joiden selviytymisvietti voitti laumarakkauden. Se jätti perheensä ja jatkoi matkaa yksin.

Suhteellisen nopeasti susi löysi paremmat metsästysmaat ja varttui hyvään fyysiseen kuntoon. Se alkoi myös lähistön susilaumaa tavoitella, mutta ennen kuin oli laumaan päässyt, ihmiset ehtivät napata yksinäisen naaraan.
Pieni salametsästäjäporukka lähetti suden lentokoneella kohti uutta määränpäätä. Koneen ylittäessä merta Pihka kuitenkin sai keploteltua itsensä ulos häkistään. Paniikinomaisessa tilassa susi hyökkäsi vihamiehenä pitämänsä ihmisen, lentokonetta ohjaavan miehen, kimppuun ja tuon nopeasti kuoltua kone lähti luisumaan holtittomana kohti avovettä. Koneessa ollut toinen ihminen lähti laskuvarjolla ulos ja Pihka oli enää yksin eläviä edustamassa lentokoneen pusertuessa aaltoja vasten. Hetken räpiköityään se pääsi ulos paenneen miehen jäljiltä auenneesta luukusta.

Suden onneksi jonkin matkan päässä näkyi maata. Uidessaan se kohtasi vielä toisen salametsästäjän yhtä lailla räpiköimässä vierasta rantaa kohden ja nyt ihmisistä jotain oppineena sai tämänkin nopeasti vajoamaan merihautaansa. Ihmisen veren ja suolaveden maku suussaan häkeltynyt naaras asteli täysin uudenlaiseen maisemaan, Andriaanaan.

Saarella tapahtunut

Andriaanassa Pihka liittyi Ederaan ja hyvätapaisena nuorena sutena pääsi auttamaan silloista johtajan tytärtä Azallacia tuon järjestäessä pennuilleen itsenäistymisjuhlia. Juhlat muutoin ovat Pihkalle hieman ahdistava kokemus - se ei ymmärtänyt susia, jotka metsän sijaan rellestivät haisevassa rakennuksessa ja joivat vielä ties mitä litkuja. Kohteliaana Pihka kuitenkin sekin testaili tarjontaa ja lopulta pakeni humalatilaansa pahoin häveten pois.

Tapahtuman jälkeen Pihka selvitteli päätään yksinään ja pakeni kaikkia mahdollisia kontakteja toisiin koiraeläimiin. Se oli luullut koirasusien ja koirien olevan vastenmielisiä, mutta tunsi jo oman lajinsakin pettäneen sen.
Pihkaa reilusti vanhempi koirauros Yecha yllätti suden. Koira kertoi seurailleensa Pihkan varjon lailla pakoilua jo jonkin aikaa ja hyväsydämisenä halusi auttaa naarasta. Sekavassa mielentilassaan Pihka vastaanotti koiran avun ja jakoi tuolle kokemuksiaan. Naaras ei kokenut enää kuuluvansa Ederaan, koska lähti vaeltamaan lauman rajojen ulkopuolella, muttei uskaltanut myöskään mennä kertomaan valinnastaan johdolle. Yechasta Pihka löysi uuden turvan elämälleen. Sinänsä heidän suhde oli paljolti sentyylistä kuin Yecha olisi ollut suden huoltaja, mutta kyllä he toisaalta täyttivät parisuhteenkin kriteerit mainiosti.

Pariskunnan kimppuun hyökkäsi joukko heille ennestään tuntemattomia koiraeläimiä. Yecha kuoli tuossa mittelössä yrittäessään ritarillisesti puolustaa Pihkaa. Pihka jätettiin henkiin, mutta pahoin haavoittuneena sekin.
Myöhemmin traumoissaan rypevä naaras huomasi olevansa tiineenä. Siitä aiheutui nyt täysin suojattomalle sudelle jälleen uusi valtava henkinen taakka - Pihka tiesi ettei jalkavammaisena selviäisi pentujen kasvattamisesta. Ederalaisilta tuen hakeminen ei houkuttanut yleensä niin laumariippuvaista naarasta, koska se tiesi pentujen isän olevan koira. Ederan maille synnyttäminen olisi ollut melkoinen riski joten Pihka päätti hakea apua toisaalta. Se suuntasi huomionsa tällä kertaa ihan päinvastaiseen saarenosaan - Afuelin maille. Pihka tiesi alfa Fealicyn olevan Yechan äiti ja toivoi omalaatuiseksi ja sekopäiseksi kuvaillun pikkukoiran olevan valmis auttamaan tulevia pennunpentujaan ja Pihkaa.